Korkoa korolle

talous-sanakirja

Monetaaristen varojen yhdistelmäkoroksi kutsutaan sitä, joka lisätään alkupääomaan ja jolle syntyy uusia korkoja.

Kertyvä korko lisätään jaksoittain alkupääomaan ja jo kertynyt korkoihin. Näin alkupääoman lisäksi ei synny arvoa, vaan aiemmin kertynyt korko vastaa nyt myös uuden koron synnyttämisestä. Toisin sanoen ansaitut korot kerääntyvät tuottamaan lisää korkoa.

Päinvastoin, pelkkä korko ei kerry kertynyttä korkoa. Korkoa voidaan maksaa tai periä, maksamastamme lainasta tai keräämästämme talletuksesta. Koronkoron erottava ehto yksinkertaisesta korosta on se, että kun korkokorkotilanteessa kertyneet korot lasketaan yhteen ja tuotetaan uutta kannattavuutta yhdessä alkupääoman kanssa, niin yksinkertaisessa korkomallissa vain alkupääoman korko lasketaan lainattuna tai talletettuna.

Usein sanotaan virheellisesti, että kun laina tai talletus on yli vuoden, perustetaan korkojärjestelmä, joka on lyhyissä operaatioissa yksinkertaista korkoa alle vuoden. Näin ei kuitenkaan aina ole, koska se riippuu sovituista ehdoista ja tuottojen uudelleensijoittamisesta eikä niinkään ajallisuudesta.

Sijoitusten korkokorko etu

Korkokorolla on kerrannaisvaikutus sijoituksiin, koska aikaisemmat korot synnyttävät uusia korkoja, joita lisätään. Tämä tekee korkokoroista erinomaisen liittolaisen pitkäaikaisille sijoituksille. Humoristisesti Albert Einstein meni niin pitkälle, että sanoi, että korkokorko on maailmankaikkeuden tehokkain voima.

Kuvitellaanpa operaatiota, johon sijoitamme 10 000 euroa ja he antavat meille joka vuosi 5% tuoton sijoitetulle pääomalle. Koska korkokorko sijoittaa uudelleen aiemmin ansaitun koron, toisin kuin yksinkertainen korko, tuleva hyöty on eksponentiaalisesti suurempi koronkorolla.

Jos jatkamme sarjaa ja piirrämme sen kaavioon, koronkoron ja yksinkertaisen koron välinen ero esitetään seuraavasti. Voidaan nähdä, että vaikka yksinkertaisella korolla tehdyt sijoitukset kasvavat lineaarisesti, korkokorkoiset sijoitukset kasvavat eksponentiaalisesti:

Kaava koron koron laskemiseksi

Kaava on seuraava:

Cn = CO (1 + i) n

C0 on lainattu alkupääoma, i korko, n tarkastelujakso ja Cn lopullinen tuloksena oleva pääoma.

Esimerkki koron laskemisesta

Käytännön esimerkki koronkoron määrittämisestä, kun alkupääoma on 1 000 euroa ja korko 5 % viiden vuoden aikana:

Kausi Määrä kauden alussa Kauden korko Velan määrä kauden lopussa
11.000 €(1.000 *5%)= 50 €1.000 + 50 €= 1.050 €
21.050 €(1.050 *5%)= 52,50 €1.050 + 52,50 € 1.102,50 €
31.102,50 €55,13 €1.157,63 €
41.157,63 €57,88 €1.215,51 €
51.215,51 €60,78 €1.276,28 €

Kuten näemme, tuloksena oleva vuosikorko ei ole 50 euroa (alkujaksoa lukuun ottamatta), vaan seuraavilla jaksoilla kertynyt ja kertynyt korko lasketaan mukaan, jolloin toiminnan lopussa saadaan voittoa tai maksua 276,28 euroa, eikä 250 €, mikä olisi yksinkertaisessa korkotilanteessa.

Tunnisteet:  Kolumbia USA kulkee 

Mielenkiintoisia Artikkeleita

add