Euroopan keskuspankki (EKP)

talous-sanakirja

Euroopan keskuspankki, EKP tai EKP (sen lyhenne englanniksi) on euroalueen rahapolitiikasta vastaava elin.

EKP perustettiin 1. kesäkuuta 1998 Amsterdamin sopimuksen mukaisesti ja sen pääkonttori perustettiin Saksan Frankfurtin kaupunkiin. Tällä hetkellä sen puheenjohtaja on Mario Draghi. Tehtävä, jossa hän hoitaa suunnitellun 8 vuoden toimikauden 31.10.2019 asti.

EKP:n tavoite ja tehtävät

EKP:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta euroalueella. Eli hillitä inflaatiota ja näin suojella euron arvoa. EKP:n mukaan hintojen nousu ei saa ylittää kahta prosenttia vuodessa koko euroalueella. Mitattu YKHI:n (Harmonized Index of Consumer Prices) kautta.

Se puolestaan ​​asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen toissijaisiksi tavoitteiksi. EKP pyrkii lisäämään rahoitusalan yhdentymistä euroalueella ja säilyttämään rahoitusvakauden. Tuemme aina jäsenmaiden talouspolitiikkaa.

Työkalu, jota EKP käyttää saavuttaakseen päätavoitteensa inflaation hillitsemiseksi on rahan virallisen koron asettaminen. EKP:lla on kolme rahapolitiikan työkalua:

  • Avomarkkinaoperaatiot: Likviditeettiä ruiskutetaan liikepankkeihin virallisella korolla. Ne luokitellaan:
    • Tärkeimmät rahoitustoimet: Likviditeetin lisääminen.
    • Pidempiaikainen rahoitus: Likviditeetin lisääminen.
    • Rakenne: Sekä likviditeetin lisäämiseen että tyhjentämiseen.
    • Säätö: Sekä likviditeetin lisäämiseksi että tyhjentämiseksi.
  • Kassasuhde
  • Pysyvät järjestelyt: Virallinen pankkien välinen korko sijoittuu näiden kahden vaihteluvälin, luottojärjestelyn koron ja talletusmahdollisuuden koron, väliin, mikä merkitsee yön yli -pankkien välisen koron (EONIA) enimmäis- ja vähimmäiskorkoa.
    • Marginaaliluottolimiitti.
    • Talletuksen helppous.

Nämä liikepankit voivat käyttää pankkien välisiä markkinoita kattamaan likviditeettitarpeensa, lainaamaan tai ottamaan lainaa (pankkienvälisten talletusten kautta) muilta pankeilta. Hinta, jolla tämä transaktio suoritetaan, tunnetaan EURIBORina vastaavalla aikavälillä (3 kuukautta, 6 kuukautta, yksi vuosi ...).

EKP:n hallintorakenne

EKP:n hallintorakenne on jaettu kolmeen osaan:

  1. EKP:n neuvosto: Kenellä on päätösvalta euroalueen rahapolitiikan kysymyksissä. Se koostuu kuuden toimeenpanevan komitean jäsenestä ja euroalueeseen kuuluvien valtioiden 18 keskuspankin pääjohtajista. Sen tehtävänä on määritellä näiden jäsenvaltioiden rahapolitiikka asettamalla korot, joilla liikepankit voivat saada rahaa keskuspankilta.
  2. Toimeenpaneva komitea: Koostuu EKP:n pääjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja neljästä muusta jäsenestä. Heidät kaikki nimittää Eurooppa-neuvosto määräenemmistöllä. Sen tehtävänä on toteuttaa EKP:n neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa ja antaa tarvittavia ohjeita kansallisille keskuspankeille.
  3. Yleisneuvosto: Sen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja Euroopan unionin 28 jäsenvaltion kansallisten pankkien pääjohtajat. Se vastaa EKP:n tukemisesta kuulemis- ja koordinointitehtävissä. Se auttaa myös euroalueen laajentumisen valmistelussa.

Luettelo EKP:n pääjohtajista

  • Christine Lagarde, Ranskan kansalainen. Toimeksianto 1.11.2019 alkaen.
  • Mario Draghi, Italian kansalainen. Toimeksianto 1.11.2011 - 31.10.2019.
  • Jean-Claude Trichet, Ranskan kansalainen. Toimeksianto 31. lokakuuta 2003 - 31. lokakuuta 2011.
  • Wim Duisenberg, Hollannin kansalainen. Toimeksianto 1. kesäkuuta 1998 - 31. lokakuuta 2003.

Tunnisteet:  kulttuuri historia Liiketoimintaa 

Mielenkiintoisia Artikkeleita

add